Fysioterapia
Fysioterapia perustuu terveyden, liikkumisen ja toimintakyvyn
edellytysten tuntemiseen ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.
Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan/potilaan terveyttä, liikkumista,
toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään.
Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus
ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen
terapia sekä apuvälinepalvelut. Fysioterapia on osa julkista ja
yksityistä sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalvelujärjestelmää.
Fysioterapian perustana on fysioterapiatiede, jonka kiinnostuksen kohteena on ihmisen toimintakyky ja liikkuminen sekä erityisesti toiminnan heikkeneminen ja häiriö. Fysioterapiassa sovelletaan monen muun tieteenalan tutkimusta ja tietoa.
Triggerhoito
Lihastrigger on lihaksessa tai sen kalvolla oleva kipualue, piste, joka ärtyessään säteilee kipua esim. yläselästä käteen. Lapaluun ympärillä olevat lihakset säteilevät käsiin aiheuttaen
särkyä ja puutumista. Nämä säteilykivut johtuvat usein esimerkiksi kuormittavista työasennoista tai stressistä. Triggerit
aiheuttavat myös lihasheikkoutta, hikoilemista ja unettomuutta.
Triggerkivut ovat tyypillisesti sellaisia kipuja, joihin eivät särkylääkkeet vaikuta kunnolla. Triggerpisteet ovat myös akupisteitä, jolloin triggerien hoitamiseen voi käyttää myös akupunktiota.
Triggerkäsittely on painantaa eri kehon osissa, lihasten rungoissa,
kalvoilla sekä kiinnitysalueilla. Triggerpisteiden käsittely on kivulias, mutta useimmiten heti helpottava hoitomuoto. Käsittelyssä voidaan hyödyntää lämpö-
tai kylmähoitoa. Triggerhoidolla lihakset saadaan kivuttomaksi ja vuosiakin jatkunut kipu voi poistua. Vaivan uusiutumisen ehkäisemiseksi tulee selvittää miksi triggerpiste on
muodostunut ja hoitaa kokonaisvaltaisesti vaivalle altistavat nikama-
ja niveljäykkyydet, muut lihaskireydet tai liikerajoitukset.
 |
| esimerkkejä triggerpisteistä |
Kinesioteippaus
Kinesioteippaus mahdollistaa nivelessä täyden liikelaajuuden ja se tukee kehon luonnollista paranemisprosessia sensorisen stimulaation kautta. Tätä kautta kinesioteippaus eroaa ratkaisevasti perinteisestä (urheilu-)teippauksesta, jossa niveltä pyritään tukemaan ja samalla usein myös liikkuvuutta rajoitetaan. Taitava kinesioteippaaja osaa soveltaa eri tekniikoita tapauskohtaisesti takertumatta valmiisiin "keittokirjaratkaisuihin". Kinesioteippausta voidaan käyttää laajalti erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, kuten myös vaikkapa neurologisiin tiloihin. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset kiputilat, liikemallin tai lihastoiminnan häiriöt. Myös esimerkiksi erilaiset turvotustilat voivat olla otollisia kinesioteippauskohteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti