Kylmä- ja lämpöhoitoa käytetään niin fysioterapiatyön tukena kuin itsehoitonakin.
Kylmähoito
Paikallisesti käytetty kylmähoito helpottaa kipua ja rauhoittaa tulehdusta. Tämä vaikutus saadaan, koska kylmä vähentää kipua aistivien reseptorien aktiivisuutta ja alentaa hermojen johtumisnopeutta. Kipua lievittävä vaikutus syntyy verisuonten supistumisesta sekä alueen tuntohermojen puutumisesta. Kylmähoidolla voidaan vähentää myös lihaksen supistumista esimerkiksi lihaksen krampatessa. Kylmää voidaan käyttää muihin akuutteihin vaivoihin, kuten turvotus, ruhjeet, päänsärky, lihasperäiset kivut sekä urheiluvammat. Kylmän käyttöä kannattaa jatkaa akuutin vamman yhteydessä kolme päivää. Kylmähoitoa käytetään 15-20 min kerrallaan.
Kylmähoidossa voi käyttää pakastimessa kylmennettyjä kylmäpakkauksia, kertakäyttöisiä kylmäpusseja, jäätä, lunta, kylmäsuihkeita, kylmävoiteita tai -geeliä. Jäätä hyödynnetään jääpalahieronnassa sekä ärtyneiden lihasten ja jänteiden sekä lihasten kiinnityskohtien kiputiloissa (esim. tenniskyynärpää- tai akillesjännekivuissa).
Lämpöhoito
Lämpöhoito lievittää
lihasjännitystiloja (lihaskivuista johtuvat alaselkäkivut, niska- ja hartia- sekä
kuukautiskivut) lisäämällä hoidettavan alueen verenkiertoa. Tällöin vilkastuu myös imunestekierron toiminta sekä hapen, ravinteiden ja valkosolujen kulkeutuminen kudokseen. Kudoslämpötilan nosto yhdellä asteella lisää aineenvaihduntaa paikallisesti 10 - 15%. Lämmöllä on paikallisten vaikutusten lisäksi elimistöä rentouttava ja rauhoittava vaikutusta. Sidekudosten venyvyyden ja liikelaajuuden parantuessa, vähentyy lihasten ja jänteiden liikehoidon ja hieronnan mahdollisesti aiheuttama kipu.
Lämpöhoitoa voidaan antaa esimerkiksi lämpöpakkauksilla tai ultraäänellä. Tuoreissa vammoissa lämmön käyttö on haitallista, koska lisääntynyt verenvirtaus pahentaa tuoretta kudosvauriota ja siihen liittyvää verenvuotoa ja turvotusta.
Lähteet
